Vanha sahamiljöö ja Elsa Heporaudan synnyinkoti Puumalassa

Puumalan Sahanlahti Resortilla on pitkä historia

Sahanlahti on vanha sahayhdyskunta, joka syntyi 1765 perustetun, nykyisin jo hävinneen, vesisahan ympärille. Saha tunnettiin Puumalan eli Miettulan sahana ja maakunnassa siitä käytettiin nimitystä Puumalan ruukki. Kyseessä on yksi Saimaan alueen vanhimmista sahalaitoksista.

Alueen viimeinen saha purettiin vuonna 1936, joten sahatoimintaa Sahanlahden maisemissa harjoitettiin lähes 200 vuotta. Kulttuurihistoriallisesti arvokas miljöö henkii menneiden aikojen tunnelmaa vielä nykypäivänäkin.

Vanha vesisaha sijaitsi aluetta halkovassa koskessa, joka yhdistää Niskalammen ja sen yläpuolisen vesireitin Saimaaseen. Sahan olemassaolosta muistuttaa raunioiden ohella koskessa oleva vanha uittoränni.

Sahan ensimmäinen omistaja oli lääninsihteeri Johan Wilhelm Weinander. Vuosisatojen aikana sahan omistajat vaihtuivat lukuisia kertoja ja sen viimeinen omistaja oli Enso Gutzeit Oy, jolle saha siirtyi vuonna 1910.

Nykyinen Sahanlahti Resortin vastaanotto- ja ravintolarakennus rakennettiin aikanaan sahanvalttarin taloksi. Sahatyöläiset perheineen asuivat kosken molemmin puolin rakennetuissa mökeissä. Asukkaita oli kaksi perhettä mökkiä kohti. Sahanvalttarin talon ja siihen kuuluvien ulkorakennusten lisäksi alkuperäisestä asutuksesta on jäljellä nykyinen museo pihapiireineen ja kosken Mikkelin puolella sijaitseva niin kutsuttu Jallun tupa.

Työntekoa sahalla 1900-luvun alussa

Tukkilaisten keväinen saapuminen Sahanlahteen oli suuri tapahtuma. Tukit kuljetettiin sahalle kosken yläpuolista vesistöä pitkin, josta ne uitettiin ränniä myöten Saimaaseen. Uiton ajaksi tukkirännin yläpäässä ollut portti avattiin, jolloin vesi kuljetti tukit mukanaan alas.

Rännin alapäähän laitettiin uiton ajaksi puomi, jonka sisään tukit jäivät sumppuun. Näin muodostuneet lautat vietiin Enso Gutzeitin hinaajilla Kaukopään tehtaille sahattavaksi. Tukinuitto päättyi lopulta autojen yleistyessä, kun puutavaraa alettiin kuljettaa tehtaille maanteitä pitkin.

Työntekijöitä sahalla oli 1900-luvun alussa kuudesta seitsemään; kaksi miestä raamilla, kaksi purunajajaa, uittaja ja mylläri. Saha kävi kahdessa vuorossa ja työpäivän pituus oli kymmenen tuntia.

Töitä tehtiin koneen tahtiin ja yhden tukin sahaamiseen kului nelisen minuuttia. Nykymittapuulla pitkistä työpäivistä huolimatta tahti oli melkoisen väljä ja miehet joutivat vallan mainiosti polttelemaan piippua töiden lomassa.

Vaarallisia leikkipaikkoja

Sahamiljööstä ei lapsilta leikkipaikkoja puuttunut. Tukkiränni tarjosi sahan lapsille jännittävän, joskin vaarallisen leikkipaikan. Porttia nostamalla ränniin saatiin hieman vettä, jolloin pahvin päällä voitiin laskea liukumäkeä alas ränniä.

Toinen mieluinen, niin ikään vaarallinen leikkipaikka sijaitsi vanhalla venelaiturilla. Pitkälle laiturille oli rakennettu kiskot, joita myöten laivojen tuomat tavarat kuljetettiin kärryissä rantaan. Lapsilla oli tapana ottaa kärryillä vauhtia kiskoja pitkin. Toisinaan kärryt päätyivät veteen asti, jolloin asianomaisille tuli kiire luikkia pakoon.

S/S Wenno

S/S Wenno (ent. Wetehinen) on rautarunkoinen tervahöyry, kuramylly. Se on Saimaan suuresta tervahöyrylaivastosta ainoa säilynyt rautarunkoinen laiva. S/S Wenno on ulkonäöltään lähes 1930-luvun asussaan, siinä on alkuperäinen höyrykone ja se on museoviraston perinnelaivarekisterissä.

S/S Wenno rakennettiin vuonna 1907 hoitamaan Puumalan Miettulan sahan eli Sahanlahden puutavaran kuljetuksia. Wenno siirtyi muutaman laivaisännän kautta vuonna 1934 Enso-Gutzeitin omistuksekseen. Vuonna 1966 laiva jäi Laitaatsiltaan seisomaan, vuonna 1972 Puumalan kunta osti Wennon romukunnossa, osittain riisuttuna.

Puumalan veneseura kunnosti aluksen taas liikenteeseen ja on ylläpitänyt talkoovoimin alusta toimintakuntoisena yhdessä Puumalan kunnan kanssa.

S/S Wenno tekee tilausristeilyjä kesäisin, jotta alus säilyisi toimintakunnossa ja höyrylaivakulttuuri eläisi Puumalassa vireänä.

Elsa Heporauta (1883-1960)

Kirjailija Elsa Heporauta syntyi Sahanvalttari Johan Koposen tyttärenä. Kalevalaisten naisten ja Kalevala Korun perustajana tunnettu Elsa vietti lapsuutensa Sahanlahdessa. Myös hänen häitään juhlittiin Sahalla. Moninainen kulttuurivaikuttaja, joka on kertonut Ursula Keivaara – nimisissä kirjoissaan lapsuusmuistoistaan, oli avarakatseinen ja hyväsydäminen läheisten auttaja.

Kesällä 2020 Sahanlahden kesäteatterissa nähdään kantaesityksenä Palava Tahto -Elsa Heporaudan säkenöivä elämä -näytelmä, jossa pääosaa, eli Elsaa näyttelee Tiia Louste. Lue lisää: https://www.sahanlahtiresort.fi/palava-tahto/ 

Osoite
Lietvedentie 830, 52200 Puumala, 52200 Puumala

Puhelin
0407799896

Sähköposti
sales@sahanlahtiresort.fi